Juu, eipä ole tullut kirjoitettua. Sama syy kuin ennenkin.
"Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, on parempi olla hiljaa."
Niin monta vuotta mennyt eikä mikään ole muuttunut. Siis minun sisällä..? Ulkoisesti elämässä on tapahtunut kaikenlaista, hyviä mutta enemmän huonoja. Turha niitä luetella.
Odotan (reilun) viikon kuluttua olevaa hoitopalaveria, kuin kuuta nousevaa. Mutta valmiiksi olen jo pettynyt, kun ei niistä edellisistäkään ole ollut mitään hyötyä. Olen googlannut ja lukenut kaikki masennuksen, ja varsinkin lääkeresistentin-, uudet hoitomuodot. Niitä on, mutta
a) saako/pääseekö niihin
b) auttaako ne(kään), jos olosuhteet eivät muutu mitenkään.
Sitä odottaessa.
No comments:
Post a Comment